Kirsti Paakkasen jäämistön huutokauppa oli yksi keväällä 2026 eniten huomiota keränneistä kulttuuritapahtumista Suomessa. Marimekon pelastajana tunnetun yritysjohtajan laaja vaate- ja asustekokoelma etsi uusia omistajia, ja tapahtuma kiinnosti sekä keräilijöitä että suurta yleisöä.
Tässä artikkelissa käydään läpi huutokaupan kulku, myyty kokoelma, järjestäjän rooli sekä se, mihin myynnistä saadut tuotot testamentin mukaan ohjattiin. Lisäksi kerrataan lyhyesti Paakkasen elämäntyö suomalaisen muotoilun ja liike-elämän vaikuttajana.
Kirsti Paakkasen huutokauppa – avaintiedot
| Henkilö | Kirsti Paakkanen (1929–2021), Marimekon entinen omistaja ja toimitusjohtaja |
| Huutokaupan järjestäjä | Stockholms Auktionsverk |
| Ajankohta ja rakenne | Kevät 2026, kolme peräkkäistä huutokauppaa; yli 2 000 esinettä |
| Kokoelman luonne | Pääosin vaatteita, laukkuja, kenkiä ja asusteita kansainvälisiltä muotitaloilta |
| Tunnettuja merkkejä | Chanel, Dior, Yves Saint Laurent, Armani, Karl Lagerfeld, Dolce & Gabbana, Gucci, Elie Saab, Sonia Rykiel |
| Tuotot | Yhteensä lähes miljoona euroa; ohjattiin testamentin mukaan Paakkasen säätiölle |
| Säätiön tarkoitus | Taideteollisuuden, taloustieteiden ja suomalaisen muotoilun kehittäminen sekä alojen opetuksen tukeminen |
Kuka oli Kirsti Paakkanen
Kirsti Paakkanen (1929–2021) oli suomalainen yrittäjä ja liikkeenjohtaja, joka tunnetaan parhaiten Marimekon omistajana ja toimitusjohtajana. Hän syntyi Saarijärvellä ja rakensi uransa vaatimattomista lähtökohdista alan huipulle.
Ennen Marimekkoa Paakkanen perusti vuonna 1969 mainostoimisto Womenan, jota hän johti yli kaksi vuosikymmentä. Hän myi toimiston vuonna 1990.
Paakkasen työtä tunnustettiin monin tavoin. Hänelle myönnettiin yrittäjäneuvoksen arvonimi, ja hän sai useita kunnianosoituksia panoksestaan suomalaiselle muotoilulle.
Miksi huutokauppa kiinnosti niin laajasti
Paakkanen kuoli marraskuussa 2021 92-vuotiaana. Hänen jäämistönsä huutokauppa herätti poikkeuksellisen suurta kiinnostusta, koska kyse ei ollut vain arvokkaasta kokoelmasta vaan myös merkittävän henkilön elämästä.
Monille ostajille tärkeintä ei ollut pelkkä esineen käyttöarvo. Halu omistaa pala Paakkasen tarinaa nosti joidenkin kohteiden kysyntää selvästi.
Tämä yhdistelmä – tunnettu henkilö, laadukas kokoelma ja rajallinen määrä esineitä – teki tapahtumasta puhutun.
Huutokaupan järjestäjä ja rakenne
Huutokaupasta vastasi ruotsalainen Stockholms Auktionsverk, yksi Pohjoismaiden vanhimmista huutokauppataloista. Kokoelman esittelystä ja arvioinnista vastasi muun muassa taideasiantuntija Helena Laakso.
Esineitä oli niin paljon, että myynti jaettiin kolmeen erään kevään 2026 aikana. Kokonaisuudessaan kokoelmaan kuului yli 2 000 esinettä.
Osa huudoista tehtiin paikan päällä ja osa verkon välityksellä, mikä mahdollisti osallistumisen myös Suomen ulkopuolelta.
Mitä kokoelma sisälsi
Paakkasen kokoelma painottui vaatteisiin, laukkuihin, kenkiin ja muihin asusteisiin. Osa tuotteista oli käyttämättömiä ja alkuperäisin hintalapuin, sillä Paakkanen keräsi vaatteita myös keräilymielessä.
Kokoelmassa oli runsaasti kansainvälisten muotitalojen tuotteita. Esillä olleita merkkejä olivat muun muassa Chanel, Dior, Yves Saint Laurent, Armani, Karl Lagerfeld, Dolce & Gabbana, Gucci, Elie Saab ja Sonia Rykiel.
Yksittäisistä kohteista huomiota sai esimerkiksi Diorin käsilaukku, josta esitettiin useiden tuhansien eurojen tarjouksia. Laukuissa Paakkasen suosikkimerkkinä pidettiin Chanelia.
Miksi provenienssi nostaa arvoa
Vintage-muodin ja keräilyvaatteiden kohdalla esineen arvoon vaikuttaa käyttöarvon lisäksi sen tausta. ”Provenienssi” tarkoittaa esineen omistushistoriaa eli sitä, kenelle se on kuulunut ja mistä se on peräisin.
Kun esineellä on yhteys tunnettuun henkilöön, sen keräilyarvo voi olla selvästi tavallista markkinahintaa korkeampi. Paakkasen kokoelma oli tästä hyvä esimerkki.
Mihin tuotot ohjattiin
Kolmen huutokaupan tuotot olivat yhteensä lähes miljoona euroa. Summa ohjattiin Paakkasen testamentin mukaisesti hänen nimeään kantavalle säätiölle.
Kirsti Paakkasen säätiön ensisijaisena tarkoituksena on taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittäminen ja kansainvälistymisen edistäminen, samoin kuin näiden alojen opetuksen tukeminen.
Näin Paakkasen omaisuus jäi tukemaan aloja, jotka olivat lähellä hänen omaa elämäntyötään.
Paakkasen elämäntyö lyhyesti
Paakkasen ura eteni mainosalalta suomalaisen muotoilun keskiöön. Womenan menestyksen jälkeen hän osti vaikeuksissa olleen Marimekon vuonna 1991 ja nosti yrityksen takaisin jaloilleen.
Seuraava aikajana kokoaa uran keskeiset vaiheet.
| Vuosi | Tapahtuma | Merkitys |
|---|---|---|
| 1969 | Womena perustetaan | Oma mainostoimisto käynnistää uran |
| 1990 | Womena myydään | Uusi vaihe uralla alkaa |
| 1991 | Marimekon osto | Vaikeuksissa ollut yritys elpyy |
| 2021 | Paakkanen kuolee | Omaisuus siirtyy säätiölle |
Yhteenveto
Kirsti Paakkasen huutokauppa oli enemmän kuin esineiden myyntiä. Se toi näkyväksi suomalaisen muotoilun ja yrittäjyyden historiaa ja tarjosi yleisölle mahdollisuuden osallistua tunnetun vaikuttajan tarinaan.
Tuottojen ohjaaminen säätiölle jatkaa Paakkasen elämäntyötä aloilla, joita hän itse arvosti: muotoilussa, taideteollisuudessa ja niiden opetuksessa.
Lähteet
- Yle – Marimekko-legenda Kirsti Paakkasen asut kaupan
- MTV Uutiset – Kirsti Paakkasen muotikokoelma huutokaupataan
- Stockholms Auktionsverk – Kirsti Paakkanen Collection I
- Seiska – Kirsti Paakkasen jäämistön myynti jatkuu
- Etelä-Suomen Sanomat / Uutissuomalainen – Paakkasen omaisuus menee säätiölle
- Wikipedia – Kirsti Paakkanen
Usein kysytyt kysymykset
Kuka oli Kirsti Paakkanen?
Kirsti Paakkanen (1929–2021) oli suomalainen yrittäjä ja liikkeenjohtaja, joka tunnetaan parhaiten mainostoimisto Womenan perustajana ja Marimekon omistajana sekä toimitusjohtajana.
Kuka järjesti Paakkasen jäämistön huutokaupan?
Huutokaupasta vastasi ruotsalainen huutokauppatalo Stockholms Auktionsverk keväällä 2026.
Mitä huutokaupassa myytiin?
Myynti painottui vaatteisiin, laukkuihin, kenkiin ja asusteisiin kansainvälisiltä muotitaloilta, kuten Chanelilta ja Diorilta. Kokoelmaan kuului yli 2 000 esinettä.
Kuinka monessa osassa huutokauppa pidettiin?
Esineiden suuren määrän vuoksi myynti jaettiin kolmeen erään kevään 2026 aikana.
Mihin huutokaupan tuotot menivät?
Lähes miljoonan euron tuotot ohjattiin Paakkasen testamentin mukaisesti hänen nimeään kantavalle säätiölle.
Mikä on Kirsti Paakkasen säätiön tarkoitus?
Säätiön tarkoituksena on tukea taideteollisuutta, taloustieteitä ja suomalaista muotoilua sekä näiden alojen opetusta ja kansainvälistymistä.




